Tällä sivustolla tulen käsittelemään tarkemmin graafisen suunnittelun käsitteitä ja joitakin siinä käytettäviä välineitä. Tulen käymään läpi sellaisia termejä kuin typografia ja heraldiikkaa. Tulen keskustelemaan valokuvauksen käytöstä graafisessa suunnittelussa. Esittelen myös joitakin graafisessa suunnittelussa käytettäviä ohjelmistoja.
Suomessakin graafisen suunnittelun piirissä monet englanninkieliset termit ovat käytössä. Esimerkiksi termi visual design on laajalti käytetty termi. Myös photoshopin käytöstä puhutaan usein, ehkä enemmän kuin kuvankäsittelyohjelmista. Graafisen suunnittelijan tekemää lopputulosta, joka koostuu kuvista ja tekstistä, kutsutaan usein layoutiksi. Myös ammattinimikkeissä käytetään paljon englanninkielisiä termejä, esimerkiksi web designer tai copywriter. Englannin kielen suosio globaalina kielenä, ja sen käyttö muodin ja kaupallisuuden kielenä selittää sen, miksi monet termit ovat laajalti käytössä englanniksi myös suomenkielisessä kommunikaatiossa. Monet graafisten suunnittelijoiden arkipäivään kuuluvat termit, jotka ovat vakiintuneet suomen kieleen, saattavat kuitenkin olla keskivertoihmiselle outoja. Monet näistä käsitteistä tulevat tutuiksi esimerkiksi media-alan ja graafisen suunnittelun opinnoissa ja ainakin osa niistä kuuluu osaksi graafisen suunnittelijan työnkuvaa. Mieelstäni näiden käsitteiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta graafisen suunnittelijan työtä ja mitä kaikkea se voi sisältää, ymmärtäisi paremmin.
Semiotiikka ja kulttuuri
Graafisessa suunnittelussa työskentelevän on tärkeää ymmärtää semiotiikka eli merkkioppi. Merkin käsite on keskeinen graafisen suunnittelun eri vaiheissa. Semiotiikka tarkastelee viestintä merkityksen luomisena. Semiotiikka tutkii merkkejä kolmesta eri näkökulmasta. Ensiksi itse merkki, sen muutoksen ja kuinka merkitys niistä välittyy sekä miten eri ihmiset niihin suhtautuvat. Toiseksi semiotiikka tutkii järjestelmiä, joihin merkit jäsennetään. Hyvänä esimekkinä tästä käy juuri graafinen suunnittelu ja miten sen tarpeita palvelevat koodit ovat kehittyneet. Kolmanneksi semiotiikka tutkii myös kulttuuria, jossa merkit toimivat. Kulttuurin ymmärrys graafisessa suunnittelussa onkin tärkeää, koska merkit ja merkitykset ymmärretään eri tavalla eri kulttuureissa. Siksi joissakin arvioissa etuna graafisen suunnittelijan työsssä nähdään kulttuuriantrologinen tietämys- Jo se, että joissakin kulttuureissa luetaan oikealta vasemmalle, voi asettaa haasteita graafiselle suunnittelijalle. Graafiselle suunnittelijalle voikin olla suuri etu, mikäli hän osaa useaa kieltä sujuvasti. Esimerkiksi monet yritykset pyrkivät tuomaan esille kansainvälisyyttään, ja tähän hyvä tapa on mainostaa toimintaa usealla eri kielellä.
Metafora ja metonymia
Toinen graafisessa suunnittelussa hyödyllinen käsite on metafora. Metaforat ovat kielikuvia, jotka tuottavat merkityksiä selittämällä tai tulkitsemalla joku tietty asia toisen kautta. Metaforassa johonkin olioon, ajatukseen tai tekoon viitataan sanalla tai ilmauksella, jonka päämerkitys yleensä viittaa johonkin toiseen ajatukseen, olioon tai tekoon. Metaforia käytetään varsin yleisesti esimerkiksi mainonnassa. Esimerkiksi luonnosta etsitään usein positiivisia merkityksiä, johon joku tietty tuote voidaan assosioida. Myös metonymia on tärkeä käsite, sillä tarkoitetaan kielikuvaa, joka syntyy eri merkityksiä yhdistelemällä. Yksi metonymian muoto on esittää ainoastaan osa jostain suuremmasta. Valokuvaus on esimerkki metonymiasta, jossa rajataan osa todellisuudesta.
Näissä artikkeleissa tulen käsitteiden lisäksi myös esittelemään hieman graafisen suunnittelijan työtä ja työssä käytettyjä välineitä. Tämä on tärkeää, koska työhön kuuluu luovuuden ja ajattelun lisäksi myös teknisten apuvälineiden käyttö. Keskityn artikkeleissa lähinnä tietotekniikkaan, erityisesti kuvankäsittelyyn ja vektorigrafiikkaan. Moni graafinen suunnittelija työskentelee etupäässä joko kuvankäsittelyn puolella tai vektorigrafiikkaohjelmilla. Usein käyttötarkoitus määrittelee työvälineet, mutta on olemassa myös mielipide-eroja mikä tapa työskennellä on parempi.
