Yksi tärkeä graafisen suunnittelun osa-alue on typografia. Typografia viittaa tekstin ja kirjainten asetteluun, ja sen tavoitteena on parantaa viestin perillemenoa. Typografia on kaikkialla esillä, mutta sanana typografia ei varmasti ole kaikille lukijoille tuttu. Typografia on laaja käsite, mutta siihen kuuluu esimerkiksi kirjaisintyyppi, -koko, tekstin väri, rivi- ja samnvälit. Lisäksi esimerkiksi sisennykset ja tekstin lihavointi ovat osa typografiaa.
Hyvä typografia on usein sitä, ettei keskivertolukija kiinnitä siihen mitään huomiota. Varsinkaan asiatekstiä lukiessa typografian ei tarvitse olla erityisen koristeellista, pääasia että sitä on mukava lukea. Kaunis typografia kiinnittää usein huomion silloin, kun se poikkeaa massasta. Esimerkiksi vanhaa kirjoitustyyliä pidetään usein kauniina. Käyn tässä läpi joitakin puolia typografiasta. Ensin kerron hieman typografian historiasta, jonka jälkeen keskustelen typografiasta nykyään, erityisesti verkkoympäristössä.
Typografian historiaa
Sana typografia tulee kreikan sanoista typos ja grafia. Typos tarkoittaa iskua ja grafia kirjoittamista tai piirtämistä. Typografiaa voidaankin pitää iskevänä kirjoittamisena. Typografian on katsottu tarkoittavan alussa ainoastaan kirjasintyyppejä ja niiden suunnittelua, myöhemmin typografian on katsottu myös tarkoittavan kirjapainotuotteita ja niiden ulkoasua. Entisajan typografiassa tärkeässä roolissa oli koristeellisuus ja yksityiskohdat. Kun katsomme esimerkiksi vanhan ajan suomen kirjoitusta, huomaamme hyvin tämän koristeellisuuden ja sen merkityksen. Samalla huomaamme kuinka typografian käyttö on muuttunut historian saatossa. Joskus entisajan typografiaa käytetään esimerkiksi. Mutta monet nykyäänkin paljon käytetyt kirjasintyypit kuten antikva ovat jo kehittyneet keskiajalla. Antikva on runsaasti käytetty kirjasintyyli esimerkiksi sanomalehdistössä. Myös esimerkiksi goottilaiset kirjaimet ovat suosittuja, esimerkiksi monet raskaan musiikin bändit käyttävät goottilaisia kirjaimia yhteyeen nimen mainonnassa. Fraktuura on esimerkki goottilaisesta kirjasintyypistä.
Typografia nykyään
Typografian merkitys on ehkä kasvanut viime vuosina. Monet ihmiset ovat entistä tarkempia visuaalisuuden suhteen ja typografia on yksi osa sitä. Eri kirjasintyypit tulevat meille jatkuvasti erilaisissa yhteyksissä. Mainosten tekijöille kirjasintyypin valinta onkin usein tärkeä osa heidän työtään. Nykyään typografia tulee monille vastaan esimerkiksi tekstinkäsittelyssä – yleisiä fonttityyppejä ovat muun muassa calibri, cambria ja times new roman. Esimerkiksi yliopisto-opiskelussa neuvotaan käyttämään jotain tiettyä kirjasinkokoa. Ongelmana typografian kanssa työskentelevällä on se, että mieltymykset ovat erilaisia – typografia, joka miellyttää yhtä henkilöä, ei välttämättä miellytä lainkaan toista. Myös sukupolvien ja sukupuolten välillä on havaittu eroa typografisten mieltymysten suhteen.
Typografia työnä
Typografian parissa työskentelevää henkilöä kutsutaan typografiksi. Läheinen työnkuva on myös kirjasintyyppien suunnittelu, tosin harva typografi suunnittelee itse kirjasintyyppejä. Typografian parissa työskentely on usein valintojen tekemistä. Typografit pitävät yleisesti ottaen joitakin fontteja parempina kuin toisia, mutta ammattilaistenkaan keskuudessa ei ole yhteisymmärrystä siitä mitkä ovat parhaimmat fontit. Tärkeämpää onkin ymmärtää tekstin kohderyhmä ja käyttötarkoitus.
